Pokeristrategia: Pottikertoimien laskeminen

Kategoria: Hold'em

Pokerissa ei kannata tehdä maksuja, jos ne eivät pidemmällä tähtäimellä ole kannattavia. Pokerinpelaajat tekevät usein muutamia laskutoimituksia saadakseen selville, kannattaako heidän pysytellä jaossa mukana.

Ensin sinun kannattaa tutustua outtien laskemiseen voidaksesi laskea vetojesi kannattavuutta.

Esimerkin avulla liikkeelle

Usein pottikertoimet ja outtien määrät esitetään pokerikirjallisuudessa suhteina kuten esimerkiksi 2 : 1 tai vaikkapa 5 : 1. Tässä artikkelissa pysyttelemme kuitenkin pääasiassa prosenttien parissa, koskapa se on ehkä meille suomalaisille tutumpi tapa esittää asioita ja myös aiemmin outtien laskemista käsittelevässä artikkelissa turvauduttiin prosentteihin.

Kuten outtien laskemisessa, myös tässä on helpointa käyttää yksinkertaista esimerkkiä asian selvittämiseen.

Oletetaan, että floppi on jaettu pöytään ja sinulla on 6 outtia. Osumalla yhteen noista outeista on kätesi varma voittaja. Vastustaja ei kuitenkaan anna sinun nähdä lisää pöytäkortteja ilmaiseksi, vaan tietenkin panostaa.

Oletetaan, että pottiin on jo kertynyt ennen flopin näkemistä 100$. Vastustaja betsaa nyt 100$ ja näin ollen sinun tulee maksaa 100$, jos aiot pysytellä jaossa mukana.

Saadaksesi selville onko maksaminen kannattavaa tee seuraavanlainen laskutoimitus:

Laske yhteen kaikki pottiin menevät ja jo potissa olevat rahat eli 100$ (alkuperäinen potti) + 100$ (vastustajan panostus) + 100$ (oma maksusi) = 300$. Jaa nyt oman maksusi määrä, eli 100$ yhteenlasketulla määrällä, eli 300$:lla. Siis 100$ / 300$ = 0,33. Prosenteiksi muutettuna 0,33 = 33%.

100$ on 300$:sta yksi kolmasosa (1 / 3), eli 33%. Asiaa voi pyöritellä mielessään, niin kuin se itselle parhaimmalta tuntuu.

Nyt huomaat siis tarvitsevasi 33% onnistumismahdollisuuden, jotta sinun kannattaa maksaa. Sinulla on 6 outtia ja kun käytät niiden laskemiseen tuttua 2&4 sääntöä, voit todeta, että sinulla on noin 12% mahdollisuus osua sinua auttavaan korttiin jo turnilla. Jos taasen katsoisit jaon riverille asti, mahdollisuutesi olisivat noin 24%.

Sinulla ei siis ole 33% mahdollisuutta osua korttiin jolla voittaisit jaon, joten joudut tässä tapauksessa kippaamaan kätesi ja näin säästät rahaa pidemmän päälle.

Pottikertoimen ilmaiseminen toisella tavalla

Vilkaistaan myös, kuinka pottikerroin ilmoitetaan yleisimmin esimerkiksi pokerikirjallisuuden parissa. Käytetään samaa esimerkkiä kuin aiemmin.

Potissa on siis jo alunperin 100$ ja vastustaja betsaa 100$, eli potti on nyt yhteensä 200$. Sinun tulee maksaa siis 100$ voittaaksesi 200$. Pottikerroin on näin ollen 200 : 100, joka yksinkertaisemmin ilmaistuna on 2 : 1.

Jos maksat 100$, edustaa se yhtä kolmasosaa (1 / 3) potista. 1 / 3 on taasen prosentteina ilmaistuna 33%.

Jatketut pottikertoimet

Joskus pottikertoimia laskettaessa voi ottaa huomioon myös tulevat panostuskierrokset. Tällöin pelaaja uskoo esimerkiksi, että jos hän osuu vetoonsa turnilla, saa hän vastustajansa kaikki pelimerkit. Jos hän ei osu vetoonsa, voi hän luovuttaa turnilla.

Nyt pelaaja siis voi laskea pottikerrointa laskiessaan ottaa mukaan vastustajan loputkin merkit ja näin ollen vedosta voi tulla hyvinkin kannattava.

Muistamisen arvoista

Jos pelaaja siis pelaa joka kerta toisensa jälkeen niin, että maksaa vain kertoimien ollessa hänelle hyvät, voittaa hän pidemmän päälle rahaa enemmän kuin häviää.

Pelaaja voi myös käyttää tietouttaan pottikertoimista toisinkin päin. Esimerkiksi pelaajan suojellessa kättään vastustajan vetoa vastaan, hän voi panostaa sen verran, että vastustajalle on epäedullista maksaa ja pysytellä mukana jaossa.

Riippumatta siitä, voittaako vastustaja sen kertaisen jaon, pelaaja voittaa näin enemmän rahaa pitkässä juoksussa, kun taas vastustaja vastaavasti häviää.